Kunnanhallitus
Pöytäkirja 09.11.2026/Pykälä 236

Kunnanhallitus 9.11.2026 § 236  

270/00.04.01/2026  

Asian valmistelija:

Kunnanjohtaja Carita Maisila, p. 040 137 5121

Nykytilanne

Turun seudun elinvoimapalveluita tuottaa tällä hetkellä Business Turku Oy, jonka tytäryhtiö on Turun Seudun Kehitys Oy. Molemmat yhtiöt toimivat omistajiensa julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016, jäljempänä ”hankintalaki”) tarkoittamina sidosyksiköinä.

Business Turku Oy:n suurin omistaja on Turun kaupunki 95,42 % omistusosuudella. Lisäksi yhtiössä viisi muuta omistajaa, joiden omistusosuudet vaihtelevat 0,14 %:sta 1,64 %:iin. Muut omistajat ovat omistusosuuden mukaisessa suuruusjärjestyksessä Raisio, Kaarina, Naantali, Salo ja Lieto. 

Turun Seudun Kehitys Oy:n on Business Turku Oy:n tytäryhtiö. Business Turku Oy:n omistusosuus tytäryhtiöstään on 57,4 %. Yhtiö ostaa määrittelemiään seudullisia yrityspalveluita ja kehityshankkeita emoyhtiöltään Business Turku Oy:ltä. Turun Seudun Kehitys Oy:llä on Business Turku Oy:n lisäksi 10 muuta omistajaa: Kaarina, Lieto, Naantali, Paimio, Masku, Mynämäki, Raisio, Rusko, Nousiainen ja Sauvo.

Business Turku Oy:n ja Turun Seudun Kehitys Oy:n nykyinen toiminta

Business Turku Oy on Turun seudun elinkeinoyhtiö, jonka palveluksessa on yli 30 asiantuntijaa. Yhtiön tehtävänä on vahvistaa seudun yritystaloutta neljällä päämekanismilla; uusien yritysten syntyminen, nykyisten yritysten kasvu ja kansainvälistyminen, uusien investointien ja yritysten sijoittuminen seudulle sekä uusien kasvualojen rakentaminen. Palvelut ovat yrityksille maksuttomia.

Yhtiön toiminta jakautuu viiteen palvelukokonaisuuteen:

        Startup Hub (uudet yritykset ja tutkimuslähtöinen yrittäjyys),

        Kasvu ja kansainvälistyminen (kasvu-, rahoitus- ja vientipalvelut sekä yritysvalmennukset),

        Invest In (sijoittumis- ja investointipalvelut sekä seudullinen elinkeinomarkkinointi),

        Verkostot ja kumppanit (innovaatioekosysteemit ja korkeakouluyhteistyö) sekä

        Turku Region Future Foresight (ennakointi ja tiedolla johtaminen).

Ekosysteemityö kohdistuu kuuteen seudun vahvuusalaan; terveys, meri, puhdas siirtymä, elintarvike, turvallisuus ja tarinankerronta. Lisäksi yhtiö toteuttaa yrityksille suunnattuja koulutus- ja valmennusohjelmia kuten ulkoisen rahoituksen koulutusohjelmaa, tekoälyvalmennuksia ja kasvuyritysten vertaisverkostoa.

Turun Seudun Kehitys Oy on toiminut seudun kuntien yhteisenä hankintakanavana. Yhtiö on määritellyt omistajakuntiensa tarvitsemat seudulliset yrityspalvelut ja kehityshankkeet sekä ostanut ne emoyhtiöltään Business Turku Oy:ltä. Seudun kunnat ovat siten saaneet Business Turku Oy:n palvelut käyttöönsä ilman suoraa omistusta yhtiössä.

Toiminnan laajuutta kuvaavat seuraavat luvut

Vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla Business Turku Oy palveli noin 250 eri yritystä Turun Seudun Kehitys Oy:n omistajakunnissa. Niistä noin 70 sijaitsi Turun ulkopuolisissa kunnissa. Yhtiön asiakkuudenhallinnan mukaan kehyskunnissa käsitellyistä palvelutarpeista 80 - 91 prosenttia on ratkaistu. Noin kaksi kolmasosaa tapauksista on koskenut kasvua, vientiä tai kansainvälistymistä.

Business Finlandin vuosina 2021 - 2025 neljän suurimman kehyskunnan yrityksille myöntämästä rahoituksesta 67 - 79 prosenttia on kohdistunut niihin yrityksiin, jotka ovat olleet Business Turku Oy:n asiakkaita. Yhtiön vuoden 2026 tavoitteina ovat muun muassa 25 uutta startup-yritystä, 10 seudulle sijoittunutta yritystä, 50 kansainvälistyvää yritystä ja 80 miljoonaa euroa seudun yrityksiin kanavoitua ulkopuolista rahoitusta.

Seudullisen toiminnan perusteena on se, että Turun seutu muodostaa yhden työmarkkina-alueen; jokaisessa seudun kunnassa 86 - 92 prosenttia työllisistä asukkaista työskentelee seudulla ja seudun noin 160.000 työpaikasta 89 prosenttia täyttyy seudun omien kuntien asukkaista. Kunnallisvero kertyy asuinkuntaan, joten seudulle syntyvän työpaikan verotulo jakautuu kuntien kesken

työpaikan sijainnista riippumatta.

Hankintalain muutos ja sen edellyttämät muutokset toimintatapaan

Hankintalaki muuttui 18.6.2026 voimaan tulleella lailla 16.6.2026/519. Yhtenä hankintalain merkittävimpänä muutoksena sidosyksiköitä koskevaan 15 §:ään lisättiin uusi toinen momentti, jonka mukaan osakeyhtiömuotoisen sidosyksikön käytön edellytyksenä on, että hankintayksiköllä on oltava vähintään kymmenen prosentin suora omistusosuus sidosyksiköstä.

Edellä mainittu vähimmäisomistusvaatimus ei täyty tällä hetkellä Turun Seudun Kehitys Oy:ssä. Business Turku Oy:ssä vähimmäisomistusvaatimus ei taas täyty muiden omistajien kuin Turun kaupungin osalta. Mikäli Business Turku -konsernin uudelleenjärjestelyjä ei tehdä, omistajat eivät voi tehdä enää näistä yhtiöistä sidosyksikköhankintoja 1.7.2027 jälkeen. Uusi säännös tarkoittaa samalla sitä, että yhdessä sidosyksikössä voi olla enintään kymmenen omistajaa, jotta lain edellyttämä 10 % vähimmäisomistusvaatimus täyttyy.

Sidosyksiköllä tarkoitetaan hankintayksiköstä (esim. Turun kaupunki) erillistä yksikköä, johon hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa käyttää määräysvaltaa samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa. Omistajat voivat tehdä hankintoja sidosyksiköiltä kilpailuttamatta, mikäli kaikki sidosyksikköhankintoihin asetetut kriteerit täyttyvät.

Hankintayksiköiden katsotaan yhdessä käyttävän määräysvaltaa sidosyksikköön, mikäli sidosyksikön toimielimet koostuvat kaikkien hankintayksiköiden edustajista ja hankintayksiköt voivat yhdessä käyttää ratkaisevaa päätösvaltaa sidosyksikön strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin. Lisäksi edellytyksenä on, että sidosyksikkö toimii määräysvaltaa käyttävien hankintayksiköiden etujen mukaisesti. Sidosyksikkö voi myydä vain hyvin rajoitetusti palveluitaan muille kuin omistajinaan oleville sidosyksiköille. Sidosyksikön ulosmyynnin rajaksi on laissa määritelty enintään 5 % liikevaihdosta ja enintään 500.000 euroa.

Lisäksi hankintalain muutoksen yhteydessä sen 15 §:ään lisättiin uusi seitsemäs momentti koskien käänteisiä sidosyksikköhankintoja. Käänteisellä sidosyksikköhankinnalla tarkoitetaan tilannetta, jossa tytäryhtiö tekee hankinnan emoyhtiöltä - esimerkiksi Turun Seudun Kehitys Oy:n hankinta Business Turku Oy:ltä. Uuden säännöksen mukaan käänteisiä sidosyksikköhankintoja voidaan tehdä vain tilanteessa, mikäli tällaisen hankinnan tekevällä tytäryhtiöllä on ainoastaan yksi omistaja. Kyseinen kriteeri ei täyty Turun Seudun Kehitys Oy:n osalta, jolla on useita omistajia.

Lakimuutoksen taustalla on EU-oikeuskäytännöstä muodostunut tulkinta. Kyseinen säännös kuitenkin käytännössä estää sidosyksikkörakenteet, jossa hankintayksikön sidosyksiköllä on useita eri omistajia. Mikäli useampi omistaja haluaa hyödyntää samaa sidosyksikköä, on sidosyksikön liiketoiminta käytännössä järjesteltävä yhteen yhtiöön, jonka suoria omistajia kaikki sidosyksikköä hyödyntävät omistajat ovat.

Yritysjärjestelyn valmistelu

Hankintalain muutos on johtanut tilanteeseen, jossa Business Turku Oy:n ja Turun Seudun Kehitys Oy:n omistus ja yhtiörakenne on järjesteltävä uudestaan. Valmistelussa on selvitetty eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia.

Koska uusi hankintalaki edellyttää vähintään 10 % omistusosuutta, Turun Seudun Kehitys Oy:ssä on tämän vaatimuksen toteuttamiseksi liikaa omistajia. Lisäksi yhtiö ei voisi enää hankkia palveluita myöskään Business Turku Oy:ltä, jolloin yhtiön nykyiselle toimintamallille ei ole enää edellytyksiä.

Suunnitelman mukaan Turun Seudun Kehitys Oy:n toiminta tullaan lakkauttamaan osana hankintalain edellyttämiä Business Turku Oy:n rakennejärjestelyjä. Ratkaisu edellyttää yhtiön osakkaiden päätöksiä Turun Seudun Kehitys Oy:n yhtiökokouksessa siten, että yhtiö olisi mahdollista purkaa osakeyhtiölain mukaisesti tavoitteellisesti vuoden 2028 loppuun mennessä.

Turun kaupunki on Business Turku Oy:n suurimpana omistajana (yli 95 %) myös suurimmaksi osaksi rahoittanut yhtiön toimintaa. Yhtiön nykyisen osakekannan kirjanpitoarvo on noin 6 miljoonaa euroa ja vuoden 2026 tilinpäätösennusteen mukainen tasesubstanssiarvo noin 1,3 miljoonaa euroa.

Mikäli hankintalain vaatimukset täyttävät osakejärjestelyt toteutettaisiin kirjanpitoarvosta, edellyttäisi se uusilta omistajakunnilta noin 600.000 euron sijoitusta yhtiöön 10 % omistusosuuden saavuttamiseksi. Vastaavasti vuoden 2025 tilinpäätökseen perustuvan tasesubstanssiarvon mukainen sijoitusvaade yhtiöön olisi noin 230.000 euroa ja vuoden 2026 ennusteeseen perustuva vastaava vaade noin 110.000 euroa.

Koko elinvoimahankkeen tarkoituksena on kuitenkin ensisijaisesti kuntayhteistyön ja seudullisen elinkeinopolitiikan vahvistaminen. Lähtökohtaisesti kaikki hankintalain edellyttämät Business Turku Oy:n konsernia koskevat yritysjärjestelyt tulisikin siten nähdä lähinnä välillisinä toimenpiteinä muodollisjuridisten rakenteiden muodostamiseksi siten, että kuntayhteistyölle asetetut elinkeinopoliittiset tavoitteet voitaisiin saavuttaa mahdollisemman tehokkaasti.

Edellä kuvatun tilanteen saavuttamiseksi ja yhteistyökynnyksen madaltamiseksi yritysjärjestelyn valmistelun tavoitteeksi on asetettu seudullista yhteistyötä harjoittavan Business Turku Oy:n yritysjärjestelyjen toteuttaminen siten, että mukaan lähteville osakaskunnille ei tulisi taloudellisia rasitteita osakkeiden hankinnasta tai transaktion toteuttamisesta.

Ehdotus hankintalain edellyttämien yritysjärjestelyjen toteuttamiseksi

Järjestelyn aivan ensimmäisessä vaiheessa Turku hankkii osakekaupalla Salon kaupungilta sen 0,74 % omistusosuuden Business Turku Oy:stä. Salon kaupunki ei käytä lainkaan yhtiön palveluja tai osallistu esitettäviin yritysjärjestelyihin. Kauppahintana olisi perusteltua käyttää vuoden 2025 tilinpäätökseen perustuvaa tasesubstanssiarvoa.

Turku on toteuttanut aiemmin yhtiöön yhteensä 3.202.654,50 euron suuruisen SVOP-sijoituksen. Koska muut osakkaat eivät ole tehneet tai tule tekemään vastaavaa sijoitusta, johtaisi kyseinen SVOP-sijoitus jatkossa osakkaiden välillä taloudelliseen epätasapainoon yhtiön realisointitilanteessa. Osapuolet sopivatkin osakassopimuksella, että yhtiön purkautuessa, sen osakekannan myynnissä tai muussa vastaavassa realisoinnissa, ei muille osakkaille kuuluu osaakaan Turun 3.202.654,50 euron SVOP-sijoituksesta, vaan se palautetaan yhtiön realisoinnissa Turulle euro-eurosta periaatteella.

Kyseinen osakassopimuksen kirjaus vaikuttaa oleellisesti Business Turku Oy:n osakkeiden arvostukseen yhtiön tasesubstanssiarvon muuttuessa negatiiviseksi. Kirjaus mahdollistaa samalla Turulle yhtiön osakkeiden luovutuksen vastikkeettomasti mukaan lähteville osakaskunnille. Selvyyden vuoksi todettakoon, että kyseinen vastikkeeton luovutus mahdollistuu vasta, kun kaikki yhtiön nykyiset osakkaat Turku, Raisio, Kaarina, Naantali ja Lieto ovat hyväksyneet osakassopimuksen sitovaksi, minkä Turku voi luovuttaa vastikkeettomasti tarvittavat osakkeet.

Business Turku Oy:n valmistelun lähtökohtana kaikille yhtiön palveluita ostavilla omistajakunnille muodostuu 10 % omistusosuus hankintalainsäädännön vaatimusten täyttämiseksi. Kunkin omistajakunnan on siten sitouduttava sekä yhtiön osakassopimukseen että yhtiön kanssa solmittavaan palvelusopimukseen. Osakkaalla ei olisi kuitenkaan yhtiön omistukseen perustuvaa velvollisuutta rahoittaa yhtiötä muutoin kuin palvelusopimuksensa mukaisin ehdoin.

Business Turku Oy:n toiminnan rahoitus perustuu jatkossa yhtiön ja sen osakkaiden välillä tehtäviin palvelusopimuksiin. Business Turku Oy hyväksyy palvelusopimukset osakkaidensa kanssa siten, että sopimukset tulisivat voimaan 1.1.2027 alkaen. Yhtiön osakkuuden ehtona on voimassa oleva palvelusopimus. Mikäli osakkaan palvelusopimus päättyy eikä osakas ole tehnyt yhtiön kanssa uutta palvelusopimusta, Turulla on oikeus lunastaa vastikkeetta kyseisen osakkaan kaikki osakkeet.

Yhtiön maksuvalmiuden turvaamiseksi osakassopimuksessa sovitaan lisäksi, että yhtiö liitetään Turun kaupungin konsernitiliin ja Turun kaupunki myöntää yhtiölle tililimiitin. Näin yhtiö ei tarvitsisi suurta omaa kassaa maksuvalmiutensa turvaamiseksi. Tarvittavan tililimiitin suuruus määritetään myöhemmin osana uuden palvelusopimusperusteisen liiketoiminnan käynnistämistä.

Yritysjärjestelyn toteuttamisen aikataulu

Lokakuu 2026:

        Turun Kaupunginhallitus tekee periaatepäätöksen yritysjärjestelyiden toteuttamisesta, osakehankinnasta Salon kaupungilta ja Business Turku Oy:n osakkeiden vastikkeettomasta luovutuksesta.

        Kaupunginhallitus hyväksyy samalla yhtiön palvelu- ja osakassopimusten luonnokset sekä − esittää Raisiolle, Kaarinalle, Naantalille, Liedolle, Paimiolle, Paraisille, Maskulle, Mynämäelle ja Ruskolle osakassopimuksen hyväksymistä,

        kunkin osakkaan ja yhtiön välille solmittavan palvelusopimuksen hyväksymistä sekä

        sidosyksikköaseman edellyttämän 10 % osakeomistuksen muodostamiseksi tarvittavien osakkeiden vastaanottamista vastikkeettomasti Turun kaupungilta.

Marras-joulukuu 2026: 

        Turku ostaa Salon kaupungin 0,74 % omistusosuuden yhtiöstä.

        Yhtiön nykyiset osakkaat Turku, Raisio, Kaarina, Naantali ja Lieto hyväksyvät uuden osakassopimuksen.

        Business Turku Oy hyväksyy osakassopimuksen ja osakaskuntien kanssa laadittavat palvelusopimukset sekä päivittää yhtiöjärjestyksen vastaamaan osakassopimuksessa sovittavia kirjauksia.

        Turku luovuttaa vastikkeettomasti yhtiön osakkeita siten, että kaikille osakaskunnille muodostuu 10 % omistusosuus.

        Kaarina, Raisio, Naantali, Lieto, Parainen, Paimio, Masku, Mynämäki ja Rusko hankkivat luovutuskirjan allekirjoituksin vastikkeettomasti Turun tarjoamia osakkeita siten, että niille kullekin muodostuu 10 % omistusosuus,

        Kaikki osakaskunnat hyväksyvät osakassopimuksen ja osakaskuntakohtaiset palvelusopimukset.

1.1.2027:

        Kuntaosakkaiden ja Business Turku Oy:n väliset palvelusopimukset astuvat voimaan ja yhtiö aloittaa palvelusopimuksiin perustuvan operatiivisen toimintansa. 

Vuosien 2027–2028 aikana:

        Osakkaat neuvottelevat yhtiökokouksessa käsiteltävien strategisten asioiden päätösvallan edellytyksistä ja mahdollisista muista osakassopimuksen kirjauksista, mikäli kaikki osakassopimukseen kirjatut kuntaosakkaat eivät hyväksy osakassopimusta, yhtiön ja osakkaan välistä palvelusopimusta tai osakkeiden luovutuskirjaa. Neuvottelujen perusteella osakassopimusta voidaan täsmentää vastaamaan yhtiön todellista osakasrakennetta.

        Turun Seudun Kehitys Oy puretaan osakeyhtiölain mukaisesti.

Uuden palvelusopimuksen lähtökohdat

Palvelusopimus on uuden yhtiön rahoituksen ja ohjauksen keskeinen väline.

Palvelusopimuksen lähtökohtina ovat seuraavat periaatteet:

Yksi hinnoittelu, kaikki palvelut

Jokainen osakaskunta maksaa yhtiölle saman asukaskohtaisen vuosimaksun, joka on 6 euroa asukasta kohti. Maksusta 4 euroa kattaa yhtiön kaikki palvelut mukaan lukien hallinnon ja seudullisen elinkeinomarkkinoinnin, Maksusta 2 euroa muodostaa seudullisen vastinrahan, jolla katetaan EU-hankkeiden, Business Finland -hankkeiden ja muiden ulkoisesti rahoitettujen kehittämishankkeiden kuntaomarahoitusosuus. Omarahoitusosuus on tyypillisesti seudulle noin 30 prosenttia hankkeen kokonaisrahoituksesta, joten vastinraha vipuaa noin kolminkertaisen hankerahoituksen. Nykyiset erillismaksut, kuten Turun Seudun Kehitys Oy:n kautta hoidettu Startup Hub -palvelumaksu, sisältyvät perusmaksuun. Palveluita ei myydä osakaskunnille valikoiden niitä erikseen, mutta kunnalla on mahdollisuus jättäytyä kehittämishankkeiden ulkopuolelle ja olla osallistumatta hankkeiden 2 euron vastinrahoitukseen.

Turun lisärahoitus

Turun kaupunki rahoittaa yhtiön toimintaa muita kuntia enemmän. Turun asukaskohtaisen perusmaksun ylittävä rahoitus kanavoidaan erillisiin Turun kaupungin kanssa sovittaviin kehittämisohjelmiin. Tämä erillisrahoitus ei vaikuta kuntaosakkaiden yhtäläiseen omistukseen tai päätösvaltaan.

Työnjako kunnan ja yhtiön välillä

Kunta vastaa omasta elinkeinostrategiastaan, tonteista, kaavoituksesta, lupaprosesseista, yrittäjien lähipalvelusta, alkavan yrityksen neuvonnasta, työllisyyspalveluista sekä paikallisista verkostoista ja tilaisuuksista. Business Turku Oy tarjoaa ne osa-alueet, mihin yksittäisen kunnan resurssit eivät riitä;

        kansainväliset kontaktit ja vientimarkkinat,

        EU-, Business Finland- ja TKI-rahoitusosaamisen,

        sijoittajaverkostot,

        seudullisen Invest In -toiminnan,

        elinkeinomarkkinoinnin,

        innovaatioekosysteemit,

        korkeakouluyhteistyön,

        Startup Hubin,

        seudulliset yritysvalmennukset sekä

        ennakointialustan.

Kuntakohtainen palvelulupaus

Palvelusopimukseen kirjataan kullekin osakaskunnalle mitattava palvelulupaus, jonka sisältönä on seuraavat palvelut;

        nimetty vastuuhenkilö kunnalle,

        kunnan yrityskantaan suhteutettu vähimmäismäärä vuosittain käsiteltäviä palvelutarpeita ja asiakasyrityksiä,

        palvelutarpeiden ratkaisuaste vähintään 80 prosenttia,

        kunnan tonttien ja toimitilojen sisällyttäminen seudun Invest In -tarjontaan kunnan toimittaman ajantasaisen tiedon pohjalta,

        vuosittainen seudullinen tilannekuva (Fact Pack) kuntakohtaisella osiolla kunnan talousarviovalmistelun tueksi, sekä

        toimitusjohtajan vuosiraportti kunnanhallitukselle.

Mikäli palvelulupauksen tavoitteet eivät täyty, yhtiö laatii kunnalle korjaussuunnitelman kolmen kuukauden kuluessa.

Yhteiset tavoitteet ja mittarit

Yhtiön vaikuttavuutta mitataan seudun tasolla yritystalouden muutoksella, ei palvelusuoritteiden määrällä. Mittareina ovat muun muassa uudet startup-yritykset, seudulle sijoittuneet yritykset, kasvua hakevien ja kansainvälistyvien yritysten määrä sekä seudun yrityksiin kanavoitu ulkopuolinen rahoitus.

Rinnalla seurataan työllisyyden, yritysten määrän, viennin arvon, TKI-investointien sekä kunnallis- ja yhteisöveropohjan kehitystä. Kuntakohtaisia työpaikka- tai sijoittumistavoitteita ei aseteta, koska sijoittuvan yrityksen sijaintikunnan valitsee yritys itse. Tavoitteet ja mittarit käsitellään vuosittain osakaskokouksessa ennen hallituksen päätöksentekoa.

Ohjaus ja vuorovaikutus

Kuntien elinvoimajohtajat osallistuvat yhtiön laajennettuun johtoryhmään kuukausittain. Osakaskunnat kokoontuvat vastaavasti osakaskokoukseen kahdesti vuodessa käsittelemään strategiaa, talousarviota, tavoitteita ja mittareita.

Sopimuskausi ja siirtymä

Palvelusopimus tulee voimaan 1.1.2027. Sopimuskauden pituudesta, maksun mahdollisesta siirtymäkaudesta ja korotusrajoituksesta sovitaan jatkoneuvotteluissa osakkeita merkitsevien kuntien kanssa ja palvelusopimus tuodaan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi.

Osakassopimuksen lähtökohdat

Osakassopimuksen mukaan osakas sitoutuu ostamaan yhtiöltä palveluita tai luopumaan omistuksesta. Koska osakkeiden luovutus on vastikkeeton, myös osakkeiden lunastus sovitaan vastikkeettomaksi. Yhtiön maksuvalmiuden turvaamiseksi se liitetään Turun konsernitiliin ja yhtiölle myönnetään riittävä tililimiitti.

Tietyt yhtiökokouksen päätösvaltaan kuuluvat asiat edellyttävät 2/3-määräenemmistöä ja sitä, että päätöstä kannattavat samanaikaisesti ne osakkaat, joiden yhtiöön tuoma liikevaihto on vähintään 60 % liikevaihdosta. Sidosyksikkösuhteen turvaamiseksi yhtiö järjestää säännöllisesti osakaskokouksia, joissa yhtiön osakkaat voivat esittää näkemyksensä mm. yhtiön strategiaan.

Koska Turku vastaa tililimiitin ja yhtiöön jätetyn SVOP-sijoituksen myötä yhtiön maksuvalmiudesta, osakassopimuksessa sovitaan siitä, että yhtiön on pyydettävä ennen päätöksentekoa yhtiön hallituksessa tai yhtiökokouksessa Turun kaupunginhallituksen konsernijaoston ennakkonäkemystä samoista toiminnan ja talouden kannalta merkittävistä asioista, joista Turun kaupungin tytäryhteisöjen on pyydettävä ennakkonäkemystä.

Hallitus ehdotetaan muodostettavan seuraavasti:

        Turku nimeää hallitukseen 4 jäsentä ja puheenjohtajan.

        muut kunnat nimeävät hallitukseen yhdessä 2 kaksi jäsentä.

        lisäksi osakkaat nimeävät yhdessä omistajasta riippumattomina jäseninä Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Turun ammattikorkeakoulun rehtorit (3 jäsentä) sekä enintään 3 elinkeinoelämää edustavaa jäsentä.

Mikäli yhtiön osakas haluaa luopua osakkuudestaan, osakassopimuksella sovitaan siitä, että Turku lunastaa vastikkeetta osakkuudesta luopuvan kunnan osakkeet. Lainsäädäntö rajoittaa merkittävästi sidosyksikköyhtiön mahdollisuutta myydä palveluita muille kuin omistajilleen (enintään 5 % liikevaihdosta ja enintään 500.000 euroa). Yhtiö ei voi siten myydä merkittävissä määrin palveluita muille kuin omistajilleen, mikäli se vaarantaa yhtiön sidosyksikköaseman. Tämän vuoksi yhtiön osakas ei voi luopua yhtiön osakkuudesta palvelusopimuksen voimassaoloaikana.

Päätösehdotus: 

Päätös: