Sivistyslautakunta
Pöytäkirja 18.08.2026/Pykälä 72

Sivistyslautakunta 18.8.2026 § 72  

132/00.03.00/2026  

Asian valmistelija:

Sivistysjohtaja Susan Porkka, p. 044 783 7285

Tarkastuslautakunta on 26.5.2026 allekirjoittanut arviointikertomuksen vuodelta 2025. Sivistyslautakunnan toiminnan arvioinnin osalta arviointikertomuksessa todettiin seuraavaa:

Kokonaistasolla sivistyslautakunnan talous toteutui siten, että talousarvion tulot alittuivat 58 tuhannella eurolla ja kulut alittuivat 580 tuhannella eurolla. Toimintakate oli näin ollen 521 tuhatta euroa talousarviota parempi.

Sivistystoimi toteutti ostoliikenteen kilpailutuksen. Toimiala on kehittänyt toimintaansa hankerahoituksella, erityisesti kansainvälisyystoiminta on ollut aktiivista ja Harrastamisen Suomen mallia on jatkettu.

Sivistystoimen kulujen säästö on tullut varhaiskasvatuksen puolelta, kun lapsia on ollut arvioitua vähemmän ja toimintaa on sopeutettu. Pätevistä varhaiskasvatuksen opettajista on ollut pulaa. Itsearvioinnin perusteella toimintaa on pystytty toteuttamaan paremmin kuin edellisenä vuonna.

Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota, että kunnan tulee olla houkutteleva ja pitovoimainen työnantaja, jotta  varhaiskasvatuksessa olisi pätevä henkilökunta.

Tarkastuslautakunta toivoo, että päätöksenteossa otetaan vahvasti huomioon päätösten lapsivaikutukset.

Tarkastuslautakunta huomioi, että Harrastamisen Suomen mallin osallistumisprosentti on ollut alhainen.

Nuorten työpajatoiminnan asiakasmäärä on jäänyt asetetusta tavoitteesta. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä selvittää, johtuuko alhainen osallistujamäärä siitä, ettei kohderyhmää tavoiteta riittävän tehokkaasti, vai siitä, ettei toiminnalle ole tarvetta suunnitellussa laajuudessa.

Tarkastuslautakunta korostaa sidosryhmäyhteistyön merkitystä nuorten tavoittamisessa ja palvelutarpeen arvioinnissa.

Vastauksena arviointikertomuksen huomioihin:

Pätevistä varhaiskasvatuksen opettajista on pula koko Suomessa. Mynämäen varhaiskasvatuksessa tehdään jatkuvasti töitä hyvien työolojen ylläpitämiseksi. Tarjotaan monipuolista täydennys-koulutusta, johtamisjärjestelmää on kehitetty, suunnittelu- ja arviointiaikaa järjestetään opettajien lisäksi myös koko tiimille, palaverikäytännöt toimivat, sijaisjärjestelyjen turvaamiseksi on palkattu viisi vakituista varahenkilöä, sähköisiä ohjelmia on uudistettu.

Sivistyslautakunnan päätöksissä lapsivaikutukset huomioidaan mahdollisuuksien mukaan, mutta jatkossa päätöksenteossa kiinnitetään vielä tarkemmin huomiota lapsivaikutusten arviointiin.

Vuoden 2023 alusta nuorisolakiin (955/2022) lisättiin uudet säännökset Harrastamisen Suomen mallin mukaisesta nuorten harrastustoiminnasta sekä toimintaan myönnettävästä valtionavustuksesta. Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on tukea lasten ja nuorten hyvinvointia mahdollistamalla jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä.

Mynämäen Harrastamisen Suomen mallin mukaisessa toiminnassa kerhojen suunnittelussa huomioidaan oppilaiden toiveita mahdollisuuksien mukaan ja kerhotoimintaa järjestetään peruskouluikäisille. Oppilaita myös kannustetaan osallistumaan kerhoihin, mutta tästä huolimatta osa oppilaista ei ole halukkaita osallistumaan kerhotoimintaan. Kerhotoiminta itsessään on osallistujille vapaaehtoista. Mynämäen kunnan oppilaiden osallistumisprosentti on ollut hyvä, vuonna 2025 n.20 %.

Ministeriöiden päätökset ovat vaikuttaneet nuorten työpajatoimintaan erityisesti palvelujärjestelmän muutosten myötä. Hyvinvointialueiden perustaminen sekä työllisyyspalveluiden uudistukset tuoneet murroksen nuorten työpajapalveluihin. Näiden muutosten vuoksi erityisesti nuorten ohjaus työpajoille on vähentynyt vaikka samalla nuorten tuen tarpeet ovat lisääntyneet. Tämä on lisännyt työpajojen tarvetta verkostoitua, kehittää ja koordinoida palveluja entistä tiiviimmin, jotta nuorten ohjaus ja tukipalvelut toimisivat saumattomasti.

OKM aloittaa syksyllä 2026 selvityksen toiminta- ja rahoitusmallista tilanteen selvittämiseksi. Mynämäen ja Nousiaisten yhteisen nuorten työpajatoiminnan osalta tehdään saumatonta kehitystyötä, jotta tavoittaisiin toimintaa tarvitsevat nuoret 16–29-vuotiaat nuoret, jotka ovat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Syrjäytymisriskissä ovat NEET-nuoret, jotka eivät opiskele, työskentele tai ole varusmiespalveluksessa. Vuonna 2024 18–24-vuotiaita NEET-nuoria oli Mynämäessä 19,7 % ja Nousiaisissa 15,5 % (tavoiteprosentti alle 10 %). Yhden syrjäytyneen nuoren kulut yhteiskunnalle kokonaisajalta on n. 88 000 €/henkilö.

Päätösehdotus: 

Päätös: